Minä & Potti

Aloitin oman hevosharrastukseni jo 12-vuotiaana.  Kävin pienillä talleilla ratsastamassa ja hoitamassa hevosia sekä suoritin ratsastuksen alkeiskurssin Seppälän talleilla Mäntässä.  Eräs ratsastuskerta päättyi hurjaan maastoretkeen, jolloin tein päätöksen, etten enää koskaan nouse hevosen selkään.  Pelko jäi alitajuntaan, mutta rakkaus hevosiin säilyi.

Perheen perustamisen jälkeen hevosrakkaus alkoi nostaa päätään ihan uudella tavalla.  Päätin ostaa oman hevosen ja kohdata kaikki sisäiset pelkoni. Oma hevonen oli ollut toiveeni jo lapsena. Ensimmäinen hevoseni oli kaunis valkoinen tamma nimeltään Askepot, lempinimeltään Potti.  Ostin sen Keiramon ratsutallilta Kaarinasta.  Hevonen oli hyvin koulutettu Oldenburgin hevonen.  Potti oli yksi elämäni hevosista. Opin siltä paljon.  

Myös tyttäreni innostui hevosharrastuksesta ja ratsastimme yhdessä useamman vuoden.  Meillä ehti olla muutama ratsuhevonen ennen tyttäreni aikuistumista ja poismuuttoa maailmalle. Oman tallin perustin vuonna 2010.  Opiskelin sosiaalipedagogisen hevostoiminnanohjaajaksi Ypäjällä ja hankin talliini lopulta neljä siihen toimintaan soveltuvaa hevosta/ponia.   Jo tätä ennen olin toiminut hevostoiminnan ohjaajana mm. erityisnuorille. 

Reilun kymmenen vuoden ajan olen hevosteni kanssa ollut mukana leireillä yhteistyössä Toivon Portti ry:n kanssa ja tehnyt hevostoiminnan ohjausta sekä ryhmien että yksilöasiakkaiden kanssa.  Viime vuosina olen kehittänyt tallini toimintaa yhä enemmän asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi.  Mukaan olen liittänyt myös erilaisten lisäopintojeni mukana tuomaa osaamista, mm. taideterapian eri mahdollisuuksia ( leirit ). 

Puolisoni Ilkka on ollut minulle korvaamaton tuki.  Hän on yhdeltä koulutukseltaan maanviljelysteknikko, joten arki hevosten kanssa on senkin vuoksi ollut paljon sujuvampaa.  Hän on kyennyt auttamaan monissa talliympäristöön ja toimintaan liittyvissä asioissa.  

Hevoset ovat antaneet minulle paljon iloa ja opettaneet kärsivällisyyttä.  Olen kohdannut niiden kanssa kipuja ja pelkoja,kokenut tappioita uudelleen ja voittanut. Hevosten kanssa haasteita riittää. Ja, voisin vain katsella hevosia kokonaisen päivän tuskaantumatta.  Hevonen on eläinten eliittiä.  Siksi haluan jakaa tästä ilosta myös toisille! 

Katja-Leena