Nöyryyden opettaja: R.I.P. Topi (19.5.1994-2.6.2021)

Arkkitallin suuri persoona on poissa.  Tomun Toive alias Topi on päässyt ansaittuun lepoonsa 27 vuoden korkeassa hevosiässä.  Tänään vein töistä tultuani viimeiset banaanit hänelle. Topi piti banaanista, jota aina silloin tällöin hänelle tarjosin. ❤

Arkkitallin toiminta yli kymmenen vuotta sitten alkoi oikeastaan siitä, että Topi oli olemassa. Topi oli palvelija isolla P:llä.  Kun sen luottamus ihmiseen oli taattu, sen sai menemään vaikkapa rusetille. Tästä mahtavasta työtoverista luopuminen on tehnyt todella kipeää.

Topi sai elää laumassa ja vielä viimeisinäkin vuosinaan palvella aina silloin tällöin.  Vanhallekin hevoselle on tärkeää olla joskus mukana toiminnassa, vaikkei tietenkään samalla volyymilla kuin ennen. Leirihevosena Topi oli huippu. Se kantoi ratsastajaa suurella antaumuksella.  Topi toimi hyvin myös kärryjen edessä. 

Moni ihminen sai tutustua Topiin. Heppakaverina se opetti kärsivällisyyttä, taitoa ja lujuutta. Topin kanssa ilolla ja kärsivällisyydellä työskennelleet pysyvät varmasti hevosten käsittelijöinä nöyrinä loppuun saakka.  Ylpeydelle ja kaikkitietävyydelle ei ole sijaa. 

On aina surullista, mikäli meiltä häviää nöyryys tämän suuren eläimen ja toisten ihmisten edessä.  Hevosten kanssa on aina vara oppia uutta ja on nähtävä, kuinka jokainen on oma yksilönsä ja tekee asiat omalla tavallaan.  Topi opetti sen. Ilman nöyryyttä ei kukaan menesty. Topi oli myös suora palautteen antaja. Suoria palautteita, ei kiertoteitä. Sitä kaiketi jokainen toivoo.

Topi oli suurimmalta osin terve.  Yksi jalkavamma oli yhteiselomme aikana, mikä hoidettiin klinikka- ja lepohoidoin kuntoon. Sen jälkeen vauhti sitten hiljenikin, mm. esteiden ylitykset jäivät. Viimeisenä elinvuotena aineenvaihdunnallinen sairaus (cushing) sai Topin voimat heikkenemään. Rauta-arvot romahtivat, eikä oikeastaan jäänyt enää vaihtoehtoja. Lämmin kesä olisi ollut vastassa, ja se olisi ollut eläinystävällemme aivan liikaa. 

Nyt on surun aika.❤ Toisaalta näki, kuinka Topi oli jo valmis luopumaan asemastaan laumassa.  Se helpottaa suruamme. Me rakastimme Topia. Hän tulee olemaan osa meitä loppuun saakka. 

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka kuljitte kanssamme palan matkaa! 

Kuva: Erja Taura-Jokinen ( Sana-lehti, 2011 );

Katja-Leena ja Topi Åfeltin hevostilalla.