16. helmi, 2021

TUNNE HEVOSESI/ELÄIMESI

Tänään osallistuin mielenkiintoiseen luentosarjaan Ypäjän hevosopiston tuottamana.  Opiskelen siellä hevosavusteisten palveluiden tuottamiseen tähtäävää koulutusta.  Voidaan puhua eläin- tai hevosavusteisista palveluista. Monet ovat ottaneet rinnalle myös koiria, kissoja, kanoja, vuohia, lampaita jne.  Myös alpakat ja aasit voivat ovat mukavia täydentämään palvelukokonaisuutta. 

Itse hakeuduin ko.koulutukseen siitäkin syystä, että se antaa työkaluja hevosen kouluttamiseen omaan palvelukokonaisuuteen soveltuvaksi.  Nyt, kun suomenhevosvarsani Watti on kasvamassa tallissani, asia on itselleni ajankohtainen ja tärkeä.  Kurssilla on mukana muitakin varsanomistajia. Olimme kaikki yhtä innoissamme. 

Tärkeää on tuntea hevosensa. Samat lainalaisuudet pätevät monilta osin useimpiin harraste- ja  käyttöeläimiimme.  Ei ole itsestään selvää löytää oikeanlaisia hevosia vaikkapa sosiaalipedagogiseen toimintaan.  Hevoselta vaaditaan tietynlaisia ominaisuuksia. Hevoset tarvitsevat myös ihmisvapaata aikaa riittävästi ja niille kuuluvaa laumaelämää. 

Hevoset ovat kaikki erilaisia luonteiltaan, mutta koulutuksella niistä voidaan saada irti asioita, jotka saavat ne toimimaan haluamallamme tavalla.  Tarvitaan rauhallisuutta eli reaktiivisuuden tulee olla hallinnassa. Ihmisen tulee kyetä lukemaan hevosta; sehän viestii korvien asentojen ja olemuksensa kautta paljon.   Vasta hevosten kanssa vietetyt kuukaudet ja vuodet voivat opettaa ihmistä lukemaan niitä riittävän hyvin. Sitä kykyä ei heti ole meistä kellään.  Siksi elämänkokemus ja luottamuksen rakentuminen tässä suhteessa ovat äärimmäisen tärkeitä. 

Luennolla tuli myös ilmi, kuinka jokaisen hevosen omistajan tulee tiedostaa ne riskit, jos antaa hevosensa ulkopuoliseen käyttöön; siis muuhun käyttöön kuin vaikkapa sos.pedagogiseen toimintaan.  Toinen toimija saattaa lähestyä hevosta kokonaan eri tavalla.  Säännöt on oltava selvillä.  

Itsekin olen joskus rekisteröinyt hevoseni jännityksen ja levottomuuden johtuneen jostakin sille aiheutetusta stressitilasta.  Erään hevoseni kohdalla se oli selkeästi  nähtävissä, kun se palautui talliini ylläpidosta muualta.  Siellä kengitys ei ollut sujunut kuten ennen; hevoseni oli kokenut trauman.  Paluunsa jälkeen sen käyttäytyminen kengitettäessä oli todellakin epätavallista ja poikkeavaa.  Meni jonkin aikaan, kunnes asia saatiin korjattua.  Joskus, ikävä kyllä, asiat eivät korjaannut enää koskaan entiselleen.  Muistijälki voi olla niin syvä. 

Jos haluaa, että hevonen tulee olemaan juuri omaan toimintaan soveltuva, kannattaa valita hevonen, jonka kanssa ei vielä ole tehty ihan hirveästi tai sitten kasvattaa sellainen itse. Tuntemalla oman hevosesi varmistat toiminnan turvallisuuden.  Silloin siitä voivat nauttia sekä eläimet että toiminnassa mukana olevat ihmiset.  " Kukaan muu ei lue elämiäni paremmin kuin minä itse"; Tämä jokaisen eläimen haltijan tulisi muistaa.