18. tammi, 2021

Watin vieroitus on hyvässä vaiheessa

Seitsenkuisen Watin vieroitus emästään sai lisäpotkua, kun emä Meeri la 16.1.lähti uusien haasteiden äärelle ja vaihtoi kotia.  Viikon verran ennen Meerin lähtöä ne nukkuivat jo yöt toisistaan erillään.  Kaikki on sujunut yllättävän rauhallisesti; Ei mitään suurempaa huutoa tai riekkumista Watilta.  Olen kiitollinen kaveriltani Iidalta saamista vinkeistä varsan vieroituksen suhteen.  Hän on kasvattanut miehensä kanssa useita hienoja varsoja. 

Ensimmäisenä eropäivänä Watti vietti tarhapäivän Ihqun ja Vienon seurassa. Watti pyrki ensin tarkistamaan, löytyisikö Ihqulta vaikka nisiä ja maitoa.  Eipä löytynyt.  Se tyytyi kuitenkin rouskuttamaan tyytyväisenä heinää kaveriensa rinnalle.

Toisena päivänä pistin koko lauman yhteen, sillä ajattelin ennen hokkikenkien jalkaan laittamista sen olevan järkevää, etteivät potkisi niillä toisiaan.  Sekin sujui hienosti.  Tänään olivat tyytyväisinä porukalla heinäkasoillaan.  Tosin ensin Watti pyrki tarkistamaan Jalmarin varustusta, onkohan sillä kenties nisiä. Eipä ollut.  Topi sen sijaan teki heti selväksi, että turha tulla nuuskimaan mahan alta yhtään mitään.  Watti pitikin kohteliaan välimatkan lauman vanhukseen. 

Watti on oppinut jo paljon tärkeitä asioita. Se osaa seistä hienosti käytävällä eri toimenpiteissä, tuleepa tarhasta joskus suoraan käytävälle seisomaan, että otetaan takki pois ja menee siitä sitten karsinaansa.  Nostaa jalkojaan jo valmiiksi putsattavaksi, antaa taluttaa hienosti rinnalla, ei venkuloi siinä ja kulkee käsihevosena ajossa.  Tarkoitus on jatkaa Watin ajoharkkoja Topin kanssa, kun nyt ovat ensin rauhassa tutustuneet toisiinsa ja oppivat pitämään turpavälinsä. 

Keskiviikkona ruunani saavat hokkikengät jalkohinsa. Toivotaan jatkossa kelejä, että päästään ratsainkin lumeen tarpomaan. Onneksi isot tarhat mahdollistavat hevosten telmimisen ja maaston vaihtelevuus erilaiset ylä- ja alamäkiharjoitukset. Kyllä laumassa on vaan potkua!

 Kuvassa Watti ja Jalmari heinäkasalla. ( Photo by K-L Klinga )