17. kesä, 2020

Varsaelämää

On juhannusviikko, ja nyt loppuviikosta eli lauantaina, tulee Watti-varsan syntymästä 2 viikkoa täyteen. Varsa on ollut innokas ottamaan selvää ympäristöstään ja omista ihmisistään. Toki suurimmaksi osaksi poika viihtyy emänsä lähettyvillä.  On se luonto ihmeellinen! 

Muutama vaaratilanne oli aluksi käsillä, kun Meeritamma hukkasi hetkeksi varsan näkyvistä.  Katja-Leenalla oli tekemistä riimunarun toisessa päässä ja kerran mentiinkin maata myöten.  Onneksi isommilta haavereilta vältyttiin. Tilaa on otettava reilusti ja nyt talutuskin sujuu jo hienosti, sillä varsa tulee hyvin vapaana mukana.  Se myös näyttäisi reagoivan omaan nimeensä, kun sitä huudetaan: "WAT-TI, WAT-TI "!

Tamman ja varsan side alkuvaiheessa on tärkeä. Sen pitää antaa rauhassa kehittyä tiiviiksi. Tämä on varsan kasvun kannalta välttämätöntä. Tässä mielestäni on onnistuttu hyvin. Meeri  luottaa tuttuun hoitajaansa ja antaa rapsutella varsaakin rauhassa.  Ihan outoja kohtaan sillä on epäluottamusta. Kovin lähelle ei ihan oudon parane tulla.

Katja-Leena on joutunut kovasti perehtymään, mitä kaikkea varsan kasvatuksessa on otettava huomioon. Aikoinaan tuli käytyä hevoskasvatuksen opintoja Ruovedellä. Niistä on ollut apua nyt.  Hevoskonkari Toini Immosen opit ovat jääneet mieleen.  Hän on kasvattanut monia hyviä hevosia, etupäässä ravipuolelle.  Ravipuolella varsojen käsittely aloitetaan aina hyvissä ajoin suurella volyymilla.  Muun muassa tämä herätti aikoinaan Katja-Leenan sympatiat ymmärtämään hevosalaa paljon monipuolisemmin. On tärkeää ammentaa oppia mahdollisimman laajasti.

Paitsi, että varsan käsittely vaatii aikaa ja voimia, on tärkeää ottaa huomioon koko lauma omine tarpeineen.  Ruunat ovat olleet kiinnostuneita, mitä tammatarhoissa tapahtuu.  Varsa on saanut huomionsa heiltäkin.  Aitoja oli pakko talkoilla vahvistaa, sillä ruunapojat päättivät yksi aamu tehdä hieman lähempää tuttavuutta varsaan ja Meeriin.  Katja-Leena sai onneksi ne melko pian kiinni kolttosestaan ja muistoksi jäi Jalmarille mukava puremajälki takapuoleen ja Ihqulle pieni nirhauma kylkeen.  On selvä, ettei tamma päästä ketään lähelle pienokaistaan.  Topi oli ainut järkevä ja jäi katselemaan mittelöä suosista aidan toiselle puolen.  Vanha ja viisas Topi! 

Watti on tutustunut aamuhetkissä tällä viikolla harjaan.  Katja-Leena on joka aamu tehnyt Meeritamman hoitotoimet karsinassa ja samalla tutustuttanut Wattiakin niihin.  Tänä aamuna Watti antoi jo mielellään harjata omaakin pehmeää turkkiaan.  Näyttää siltä, että se pitää siitä.  Etenkin hännäntyveä kutkuttaa. Aamuhetket ovat tulleet tärkeiksi oppimisen ja yhteisen jakamisen kannalta.  Eikä Katja-Leena lakkaa ihmettelemästä, kuinka hieno emätamma Meeri onkaan.  Tamma on oikea helmi.  

Meeritamma saa näin helteellä juotavakseen suolalla höystettyä melassivettä.  Se juo sitä sangollisen joka aamu ennen laitumelle menoa vahvistuakseen yön imetyksistä varsakarsinassaan.  Lisäksi se saa 2 litraa proteiinipitoista rehua ja 4 dl kivennäisiä.  Myös kauraa ja kuivattua leipää annetaan pieniä määriä.  Vedensaanti näin helteillä on tärkeää.  Jatkuvasti tulee olla raikasta vettä tarjolla. Ja, kyllä se varsakin sitä jo litkittää. 

 

Mukavaa juhannusta kaikille! Päivitellään blogia taas, kun Watti hieman kasvaa. 

Photo by Inka Karkiainen ( filmInka, Instagram ).