Valakia tuli talliin

18. tammi, 2021

Seitsenkuisen Watin vieroitus emästään sai lisäpotkua, kun emä Meeri la 16.1.lähti uusien haasteiden äärelle ja vaihtoi kotia.  Viikon verran ennen Meerin lähtöä ne nukkuivat jo yöt toisistaan erillään.  Kaikki on sujunut yllättävän rauhallisesti; Ei mitään suurempaa huutoa tai riekkumista Watilta.  Olen kiitollinen kaveriltani Iidalta saamista vinkeistä varsan vieroituksen suhteen.  Hän on kasvattanut miehensä kanssa useita hienoja varsoja. 

Ensimmäisenä eropäivänä Watti vietti tarhapäivän Ihqun ja Vienon seurassa. Watti pyrki ensin tarkistamaan, löytyisikö Ihqulta vaikka nisiä ja maitoa.  Eipä löytynyt.  Se tyytyi kuitenkin rouskuttamaan tyytyväisenä heinää kaveriensa rinnalle.

Toisena päivänä pistin koko lauman yhteen, sillä ajattelin ennen hokkikenkien jalkaan laittamista sen olevan järkevää, etteivät potkisi niillä toisiaan.  Sekin sujui hienosti.  Tänään olivat tyytyväisinä porukalla heinäkasoillaan.  Tosin ensin Watti pyrki tarkistamaan Jalmarin varustusta, onkohan sillä kenties nisiä. Eipä ollut.  Topi sen sijaan teki heti selväksi, että turha tulla nuuskimaan mahan alta yhtään mitään.  Watti pitikin kohteliaan välimatkan lauman vanhukseen. 

Watti on oppinut jo paljon tärkeitä asioita. Se osaa seistä hienosti käytävällä eri toimenpiteissä, tuleepa tarhasta joskus suoraan käytävälle seisomaan, että otetaan takki pois ja menee siitä sitten karsinaansa.  Nostaa jalkojaan jo valmiiksi putsattavaksi, antaa taluttaa hienosti rinnalla, ei venkuloi siinä ja kulkee käsihevosena ajossa.  Tarkoitus on jatkaa Watin ajoharkkoja Topin kanssa, kun nyt ovat ensin rauhassa tutustuneet toisiinsa ja oppivat pitämään turpavälinsä. 

Keskiviikkona ruunani saavat hokkikengät jalkohinsa. Toivotaan jatkossa kelejä, että päästään ratsainkin lumeen tarpomaan. Onneksi isot tarhat mahdollistavat hevosten telmimisen ja maaston vaihtelevuus erilaiset ylä- ja alamäkiharjoitukset. Kyllä laumassa on vaan potkua!

 Kuvassa Watti ja Jalmari heinäkasalla. ( Photo by K-L Klinga )

 

 

8. tammi, 2021

Tämä vuosi käynnistyy jälleen tulevin muutoksin. Korona-ajan kiristykset ja muut  infrastuktuurilliset muutokset johtivat siihen, että tulevaisuuden hevosmäärää on vähennettävä. Tamma Meeri lähtee uuteen kotiin. Watin vieroitus on hyvässä vauhdissa. Se on ollut kameravalvonnalla omassa karsinassa nyt muutaman yön ilman emää. Rauhallisesti ja hienosti on mennyt ensi sätkyn jälkeen. 

Toisaalta tallinomistajana tunnen haikeutta ja ikävää tässä tilanteessa, toisaalta tiedän, että muutokset kuuluvat elämään ja niiden kanssa on opittava elämään.  Mikään ei ole täällä pysyvää. Watin kasvatuksessa riittää haasteita ja olen miettinyt, olisiko se ollut helpompaa emätamma vierellä.  Nyt saattaa asiat siirtyä hieman pidemmälle oppimisen kannalta. Toisaalta, monethan vievät varsansa pitkäksikin aikaa oripihattoon vain leikkimään varsaleikkejä. 

Watilla on siinä mielessä hyvä tilanne, että sen "doula" shettistamma Vieno on sen rinnalla.  Vienon kanssa se voi huoleta jatkaa varsapäiviään maaliskuulle saakka, kunnes koittaa ruunaamisen aika. Myös ruunalauman nuorimmainen Belgiasta talliin 2-vuotiaana aikoinaan saapunut Ihqu on mukavaa seuraa Watille.  Ihqu tulee kolmanneksi vahvistukseksi laumaan. Ihqu on leikkisä ja tällä hetkellä samankokokoinen seuralainen Watille. Ne ovatkin jo hyvää pataa keskenään. Sen verran ovat päässeet toisiinsa jo tutustumaan. 

Tänä viikonloppuna on tarkoitus katsoa Meerin kanssa lastausasioita ja valmistaa sitä uuteen kotiin siirtymiseen.  On selvä, että vieroitus on aina stressitilanne sekä tammalle että varsalle. Toivomme kuitenkin, että kaikki sujuu suuremmitta ongelmitta. Seuraavassa blogikirjoituksessa lisää, kuinka kaikki oikein meni. 

Mukavaa alkanutta uutta vuotta 2021!  Pidetään toisistamme huolta ja muistetaan "turpavälit "!

 

 

11. joulu, 2020

Tänään emäntä jännitti hieman Watin ensimmäistä rokotteen saamista. Huoli oli turha. Poika seisoa tapitti hienosti käytävällä ja kun eläinlääkäri oli aikansa rapsuttanut, oli piikki jo pian sujautettu, eikä Watti edes huomannut mitään!  Homma meni kaikin tavoin mallikkaasti.  Eläinlääkäri sanoi Watin olevan myös ihan hyvässä lihassa.

Sen sijaan emällä ei kaikki rehut imeydy nyt kunnolla, sillä enemmän lihasmassaa saisi tulla ympärille.  Tehtiin lääkärin kanssa hieman muutoksia ruokintaan ja katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi.  Myös hampaiden tarkastus ja raspaukset tulivat hoidettua. Sitten täytyy seuraavaksi ottaa verikokeita ja selvittää, mikä imeytymisessä voisi olla vikana. Kun kerroin, mitä kaikkea Meerin rehuannos sisältää, lääkäri kyllä ihmetteli, ettei tuloksia ala näkymään. 

Watti on ollut kelpo oppipoika.  Kärryjen vierellä on ravailtu, kun emä työskentelee ja erilaiset hoitotoimenpiteet sujuvat mukavasti. Pikku hiljaa opetellaan sitä hevosen elämää.  Hevosihmisen on ymmärrettävä, kuinka uuden oppiminen ja muutokset eivät ole käden käänteessä tapahtuvia. Hevosten kanssa tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Paljon toistoja, toistoja ja toistoja. Sen vuosien mittaan on tullut oppimaan. 

Watti, Meeri & tallin muu väki toivottaa kaikille oikein rauhaisaa joulunaikaa! Palataan ensi vuonna!  

20. marras, 2020

Tänään Watti käytiin tunnistamassa Hippoksen toimesta.  Oripoika seisoi nätisti käytävällä, kun tunnistaja ajoi siltä karvaa kaulalta ja pisti ihon alle tunnistesirun. Watti ei ollut operaatiosta juuri moksiskaan, hieman vain havahtui neulanpistoon.  

Watin merkeistä; ne ovat: LHT (liinahtava), RT (rautias), KAPEA TIA (kapea tähdenaihe), KJ JVKO (kirjo juovakavio). Tunnistaja sanoi, että hyvin todennäköisesti Watista tulee rautias liinakko.  Se olisi upeaa, sillä Watin nimikin " Arkki Valakia " viittaa siihen suuntaan. 

Kun talutin tänään Wattia tajusin, kuinka paljon se on jo kasvanut. Kuitenkin se tuntuu vielä pikkuoriilta, joka tarvitsee paljon rakkautta ja hoivaa. Se hakee huomiota emältään, Vienolta ja aina välillä emännältään.  Ei ole helppoa kasvaa isoksi, hevosenkaan. 

Mutta kyllä siihen omaan varsaan vaan jotenkin eri tavalla kiinnittyy ja oppii sitä lukemaan. Kun on alusta asti lähdetty tutustumaan tähän maailmaan yhdessä,  niin onhan siinä kiintymystä syntynyt, puolin ja toisin. Päivääkään en kadu, että tähän prosessiin lähdin.  Watti on yksi unelmieni täyttymys! 

Pian on edessä itsenäistymisen harjoittelut. Meeritamma ja Watti pitää pistää eri karsinoihin ja sen jälkeen eri tarhoihin. Toivotaan, että kaikki sujuu suuremmitta suruitta. Onneksi jo nyt on nähtävissä, että Watti on kiinnostunut yhteiselosta toistenkin hevosten kanssa ja viihtyy joitakin aikoja pois emänsä viereltä.  Hiljaa hyvä tulee. 

28. loka, 2020

Tänään Meeri pääsi ensimmäistä kertaa varsomisen ja varsan hoidon jälkeen kärryjen eteen. Emännän ystävä Silja Hämeenkyröstä oli ohjaksissa.  Watti oli emännän käsihevosena ja jolkotteli kärryjen vierellä.  Kaikki meni enemmän kuin hyvin!  Ei minkäälaista riekkumista Watilta tai pystyynhyppimisiä, joita olisi voinut varsalta uuden edessä odottaa. Aivan kuin Watti olisi syntynyt valjaat selässään. 

Meeri osoittautui myös hienosti ajettavaksi. Se kuunteli käskyjä ja ohjat saivat olla löysällä lähes koko matkan.  Ylämäkeen hieman otettiin ravia, sillä perässä oli painava kärry ja kaksi ihmistä vielä painoa lisäämässä.  Ylämäkeen ravia meneminen helpottaa kuorman vetämistä.  

Watti jaksoi olla koko lenkin tahdissa mukana. Hieman jossakin kohdin se näytti väsähtäneeltä ja pidimme pienen luovan tauon. Tulomatkalle se saikin lisävirtaa.  Koko lenkki oli vain pari kilometriä.  Ensi kerralla päätimme mennä hieman pidemmän lenkin. Varsaa ja emää ei pidä kerralla rasittaa liikaa. Ja, Watille pelkästään kaikki uusi ja ihmeellinen, nostattaa selvästi energiatasoa korkeammalle.  Mutta, täytyy kyllä jälleen kerran todeta; Huippu varsa!