Valakia tuli talliin

20. syys, 2020

Watti juoksee jo emänsä rinnalla ja samaan tahtiin kentällä, kun olemme käyneet muutaman kerran ratsastamassa Meeriä kentällä. Emän kanssa aloitellaan pikkuhiljaa treenaamaan lihaksia varsanhoidon lomassa. 

Täytyy sanoa, että Meeri on hoitanut emän tehtävänsä todella hienosti. Ei parempaa emätammaa voisi olla. Nyt on kuitenkin huomattavissa, että tamman ja varsan toisistaan eroaika on pidentynyt ja esimerkiksi tallissa ne voivat olla käsittelyssä eri karsinoissa, pienen välimatkan päässä toisistaan. Tietysti näköyhteys on oltava. 

Tänään Meeri seisoi käytävän toisella puolella sijaisevassa karsinassa satuloituna, kun varsa jäi niiden yhteiseen karsinaan. Se ei näyttänyt tuottavan kummallekaan suurempia vaikeuksia. Ja, Watti seisoi jälleen hienosti kahtapuolta kiinni käytävällä, kun Inkan kanssa harjailimme sitä.  

Ensimmäisen kerran Watti pääsi kentälle pari viikkoa sitten, kun Saara, tallinpitäjän tytär, ratsasti Meeriä sen vierellä.  Silloin Watti intoutui juoksemaan lähestulkoon koko ajan rinnalla. Tänään sen sijaan Watti keskittyi "olennaiseen", eli syömään ruohontupsuja kentän laidalla ja otti vain silloin tällöin pyrähdyksiä emäänsä kohti. Tänään Meerillä ratsasti Laura. 

Kun menimme letkana kentälle, tuli vastaan neljä metsästyskoiraa taluttajansa kanssa. Koirat alkoivat haukkua meidän kääntyessä niiden edestä kentälle johtavalle polulle. Tässä kohden päästin Meerin ja ratsastajan menemään edelle, sillä Watti jäi empimään menoaan. Ajattelin, että emä tuo siinä kohti sille rohkeutta. Mutta, Wattipa jäikin tuijottamaan koiria ja kauhu sen korvien välissä kasvoi. Se singahti paikoiltaan ja kaatui erääseen puskaan, mutta onneksi otteeni riimunarusta ei hellittänyt.  Pian varsa oli taas jalkeilla, ja niin pääsimme kentälle emän ja muiden perässä.  Noin montaa haukkuvaa koiraa ei pikkuvarsa ollut vielä nähnytkään. Olipa siinä ihmettelemistä kerrakseen! 

 

 

4. syys, 2020

Watti on viettänyt ensimmäistä laidunkauttaan emänsä kanssa onnellisen tietämättömänä täysikasvuisen hevosen huolista.  Tosin emäntä ei ole päästänyt kokonaan "pälkähästä"; on harjoiteltu monenlaista. Tänään Watti seisoi jo tallin käytävällä hienosti isännän rapsuttaessa sitä ja emännän hoitaessa kaviot yksi kerrallaan. Kahden viikon päästä tulee kengittäjäkin katsomaan, ovatko jalan asennot pysyneet hyvinä. Ainakin emännän silmään poika seisoo töpäkästi jokaisella jalallaan ja kaviotkin ovat tasaisesti kuluneet kesänmittaan laidunta juostessa. Ensimmäinen madotus on tehty. Sekin sujui hienosti Tinon ollessa apukätenä. Taisi pasta varsan mielestä maistua jopa hyvälle.  

Watti on utelias, kuten kunnon varsan kuuluukin. Tänään se kiinnostui tallikissa Aman seurasta. Sitä se lähti kiinnostuneena seuraamaan hoitaessaan emänsä kanssa ruohonleikkurin virkaa pihamaalla. 

Watti saa jo rehuakin rinnan alle, ei pelkästään emänmaitoa. Pikku hiljaa annosta nostetaan syksyn mittaan.  Varsa on mukava syöttää kiposta yht´aikaa, kun Meeritammakin syö omat rehunsa.  Alkukesästä Watti maisteli rehuja jo hieman emänsäkin ämpäristä, joten tuttuja makuja. 

Orivarsaksi Watti vaikuttaa selväpäiseltä ja vireältä. Muutamia kertoja sillä on ollut mielitekoja jumittua portin eteen, eikä mennä millään tarhaan muiden perässä.  Kun emäntä on laittanut riimunarua takapuolen taakse ja hieman avittanut sen avulla askelta, on Wattikin suopeasti siirtynyt eteenpäin, eikä ole onneksi jäänyt juntturoimaan sen enempää. Tämä on ollut helpotus, jotta emäntä ehtii töihinsä. 

 

4. elo, 2020

Watti täyttää 6.8 kaksikuukautta. Aika rientää vauhdilla. Tänään huomasimme Inkan kanssa, että poika ja emä osaavat olla jo hieman erossa toisistaan. Yllättävän varhain! Saimme houkuteltua tamma Meerin heinien perässä tarhaan. Se ei ollut juuri moksiskaan, vaikka Watti ja Vieno jäivät vielä toiselle puolelle rouskuttamaan pihanurmea.  Tallin nurkan takaa se ei edes nähnyt niitä.  Tämä kertoo vain siitä, että Meerillä on hieno luottamus meitä kohtaan.  Tuntui hyvältä.  Juttelin sille, että Watti tulee kohta.  Kohta se kuitenkin tuli hieman tarkistamaan aidan taakse tilannetta. Hyvä hetki kuitenkin!

Inka otti tänään 2- kuukautiskuvat varsasta. Se esiintyikin oikein edukseen.  Riimun päähän laitossa ei ole ongelmia ja tänään Watille saatiin ötökkäöljyt pistetty ihan mahan- ja  "munaskuiden" juuria myöten. Hienosti antoi laittaa!  Pieniä kärpäsiä oli kovasti ilmassa, johtuen lämpimästä ilmanalasta. 

Pihalla lauman rouskuttaessa ruohoa, päätimme tutustuttaa Wattia jälleen kottareihin.  Emäntä veti kieppiä kottareilla niin, että kolisi. Wattia se ei suuremmin haitannut. Ja, tulihan se turvallaan sitä nuuskimaankin. Sitten otettiin käyttöön pihaletku ja emäntä suihkutteli sillä nurmikolle, antaen hieman hepoillekin viilennystä.  Sekin sujui hyvin.  Näihin Watti alkaa jo siedättyä. 

Watin värityksestä sen verran, että varsapeitteen alta pilkistää hieman tummaa karvaa. Joku kasvattaja nettipalstalla kertoi, että varsakarva yleensä ensin hieman tummenee ja sitten jälleen vaalenee lopulliseksi väriksi. Hauska nähdä, mikä väri sieltä lopuksi ilmaantuu.  Siihen varmasti menee vielä tovi.

Tällaiset päivitykset tänään. Mukavaa loppukesää kaikille Watin ystäville!

Photos by Inka Karkiainen

4.8.2020

 

 

22. heinä, 2020

Watti saavuttaa pian 2 kuukauden iän (s. 6.6 ).  Sille on tullut selvästi enemmän voimaa ja purukalustokin alkaa olla kohta valmiina.  En tiedä, ovatko erityisesti orivarsat varottavia hampaittensa suhteen, mutta emäntäkin on jo päässyt osalliseksi pienestä purukalustoon tutustumisesta. Yhtenä aamuna Watti leikispäissään puraisi rinnanpäästä.  Auts!

On hyvä olla hieman varuillaan, kun pojan kanssa touhuaa. Eihän se pahuuttaan, mutta kun käsiä ei ole, niin jollainhan se pitää tuttavuutta tehdä. Hevosilla se on turpa, ja näillä pienillä usein myös ne hampaat, kun otetaan kohteen mausta ja muusta selvää. On haastetta opettaa se olemaan purematta ainakaan ihmistä. Toisiaan hevoset kyllä rapsuttelevat hampaillaan tämän tästä.

Ensimmäiset kunnon talutusharjoitukset sujuivat emännän ja toistenkin kouluttajien mielestä hienosti.  Laura ja Maarit olivat apureina. Ensin istuttiin yhdessä pohtimaan, kuinka homma toteutetaan ja jaettiin jokaiselle tehtävät. Sitten päätettiin toteuttaa homma aivan suunnitelman mukaisesti.  Eikä muutoksia suunnitelmiin tullut.

Kahta puolta talutettiin ja annettin homman edetä varsan tahtiin.  Emä pysytteli näkösällä jonkin matkan päässä.  Ensin talutimme varsan laitumelta talliin tietyn lenkin kautta, harjasimme Watin karsinassa sillä välin kun emä Meeri söi rehunsa, ja sitten talutimme molemmat takaisin tarhaan.  Watti antoi karsinassa Lauran nostaa myös jalkojaan.  Tätä on harjoiteltu jo aikaisemminkin emännän kanssa.  Se sujuu hienosti.  Ja, Watti seisoo paikallaan, kun sitä harjataan.

Alkuviikosta Watti ihastutti esiintymällä tallivieraillemme erityisellä tavalla.  Kun emäntä oli kesälomallaan ja istui kesäaamuja kahvitellen tallin nurkalla, se tuli iloisesti häntä heiluen pitämään oman shownsa laukaten ja hyppelehtien, veti kurvit ja jäi hetkeksi pitämään seuraa portille.  Nyt oli ollut hiljaista show-rintamalla jonkin aikaa, kunnes vierailijoiden läsnäollessa se innostui peräti kolme kertaa tulemaan lennokkaalla laukalla laitumelta tarhan puolelle, veti kurvin ja hirnahteli ja tuli moikkaamaan ihastelijoita portille. IHANA WATTI!

Hevosta ei koskaan kehu liikaa. Watti on saanut ja tulee saamaan kovasti kehuja; se on kouluttamisessa kaiken a ja o." Hieno poika- lausahdus" on jo iskostunut sen mieleen.  Sen huomasi, kun se tuli esityksiänsä pitämään.  Siitä oikein näkee, kuinka se nostaa selkäänsä ja pönöttää hienosti ryhdissä seisten ne sanat kuulleessaan.  Kyllä täytyy sanoa, että hevonen on  Luojan luomista eläimistä yksi kaunein!  

Sinä, joka seurailet Watin kuulumisia ja olet kiinnostunut jatkossakin olemaan tässä projektissa tsempparina, olet aina myös tervetullut tapaamaan meitä Arkkitallille. On tärkeää, että Watti tutustuu ja sosiaalistuu mahdollisimman monen kanssa.  Ilmoitat vain etukäteen tulostasi, niin järjestämme kyllä aikaa sinulle ja vaikkapa ystävällesikin!  

 Photos by Maarit Kauppi ja K-L Klinga

 

 

 

 

 

29. kesä, 2020

Watti on osoittautunut oppivaiseksi ja luottavaiseksi varsaksi. Tämä on kasvattajan näkökulmasta katsoen hieno juttu. Tiimi, joka on apunani tässä kasvatustyössä, on myös erinomainen. Kiitän etenkin Inkaa, Lauraa ja Maaritia. Ja, tietysti myös Ilkkaa. Kaikista teistä on suunnattomasti apua ihan pienissäkin asioissa, esim. talutus- ja harjausharjoituksissa; samoin siinä että Watti tottuu ihmisiin; muihinkin kuin emäntäänsä.  Pienen varsan luontaista uteliaisuutta pitää osata nyt hyödyntää!  Inka on napsinut upeita kuvia varsasta; tämä varsa kasvatetaan myös kameralle.  

Tänään Wattia hieman opetettiin riimunaruun omassa karsinassaan, emän rouskuttaessa heinää sen vieressä. Sidoimme Meerin kiinni heiniensä äärelle ja Watti sai tutustua riimunaruun sekä oppi hieman olemaan myös narun toisessa päässä. Pienelle varsalle ei voi liikaa kerralla opettaa uusia asioita. Mielellään yksi juttu kerrallaan. 

Watti antaa jo harjata itseään kivasti. Aamuisin olen harjaillut sitä vaivihkaa samalla kun olen hoitanut emääkin.  Pehmeä harja on tullut varsalle tutuksi ja se antaa harjata jo jalkojaankin. Päätä on silitelty ja oikeastaan käyty läpi koko pikkuhevonen.  Pidän sitä tärkeänä. Tästä on hyvä mennä askel kerrallaan eteenpäin.  

Aamuhetken jälkeen olen vienyt emän ja varsan laitumelle yhdessä " doula " Vienon kanssa. Monena aamuna Watti on hetken päästä juossut takaisin pitämään minulle hauskan pienen esityksensä ennenkuin palaa sitten toisten luo.  Varsalla on selvästi tällainen sosiaalisen ilostuttamisen lahja. Se tietää, mistä narusta vetää ja saa toiset nauramaan. Ihanaa! Olen ollut aivan myyty!

Watin silmistä vain näkee, että sillä on hieno luonne. Monia vuosia hevosten kanssa puuhailleena sitä vain oppii lukemaan hevosiaan. Se on jokin sisäinen juttu. Tämä pikkuori on luonteeltaan timantti. Siinä ei ole minkäänlaista vilppiä tai halua tehdä kolttosia tahallaan. Watti on itse suloisuus! 

 Photo by Maarit Kauppi